Nastarenkaiden ja kitkarenkaiden fysiikka, jarrutusmatkat ja valinta
Mihin pito perustuu eri talvikeleillä? Vertailussa jarrutusmatkat peilijäällä ja sohjossa, meluerot, teiden kuluminen ja soveltuvuus eri ajo-olosuhteisiin.
Nastarenkaiden ja kitkarenkaiden fysiikka, jarrutusmatkat ja valinta
Valinta nastojen ja kitkojen välillä on tekninen kompromissi: kumpikaan rengastyyppi ei ole jokaisella talvikelillä toista parempi. Renkaan pito riippuu lämpötilasta, tienpinnan kosteudesta ja omista ajoreiteistä.
Pito ja jarrutusmatka eri alustoilla
Renkaan pitokykyyn vaikuttaa kitkakerroin. Suomen talven hankalin olosuhde ei ole kova pakkanen, vaan nollakelisahaus (-2 °C … +1 °C). Tällöin renkaan paine ja auton liike sulattavat jään pintaan ohuen vesikalvon, joka heikentää kitkaa.
| Ajoalusta ja keli | Nastarengas | Pohjoismainen kitkarengas | Fysiikan syy |
|---|---|---|---|
| Märkä peilijää ja musta jää (-1 … +1 °C) | Selvästi lyhyempi jarrutusmatka | Vaatii alempaa nopeutta ja ennakointia | Kovametallinasta lävistää vesikalvon ja pureutuu mekaanisesti jäähän. |
| Kova pakkasjää (-15 … -25 °C) | Hyvä pito | Yhtä hyvä tai parempi pito | Pakkasjää on kuivaa ja kovaa. Pehmeä kumiseos ja mikrolamellit saavat siitä hyvän otteen. |
| Tiivis pakkaslumi ja maantielumi | Hyvä pito | Hyvä pito ja looginen ohjaustuntuma | Pito syntyy pääosin lumen leikkautumisesta renkaan lamelleissa. Nastalla on vähän vaikutusta. |
| Märkä ja kuiva sula asfaltti | Pidempi jarrutusmatka, epätarkempi ohjaus | Lyhyempi pysähtymismatka, vakaa ja hiljainen | Teräsnasta luistaa kivipinnalla; kumipinta tarttuu asfalttiin ilman välipalaa. |
Rengasmelu ja sähköautot
Pohjoismainen kitkarengas synnyttää tyypillisesti 67–69 dB melua 100 km/h vauhdissa, kun nastarengas tuottaa 72–75 dB. Koska desibeliasteikko on logaritminen, 3 dB:n ero kaksinkertaistaa äänienergian. Ero tuntuu korvassa erityisesti pitkällä maantiematkalla.
Sähköautot ja ladattavat hybridit ovat akuston vuoksi 300–600 kg polttomoottoriautoja painavampia, ja sähkömoottorin vääntö tulee välittömästi. Moottorin äänen puuttuessa nastojen ropina kuuluu selvemmin, ja nopeat kiihdytykset paljaalla tiellä rasittavat nastojen kiinnitystä.
Sähkörepolainen vertailee marraskuun tuoreet pörssi- ja määräaikaiset sähkösopimukset, spot-marginaalit ja 0 € perusmaksut suoraan sähköyhtiöiltä.
Katupöly ja teiden kuluminen
VTT:n tutkimusten mukaan nastarenkaat tuottavat valtaosan Suomen taajamien keväisestä PM10-katupölystä jauhauttamalla asfalttia hienoiksi hengitettäviksi hiukkasiksi. Lisäksi nastat kuluttavat valtateihin uria, jotka keräävät vettä ja lisäävät vesiliirtoriskiä syksyllä.
Jos koko autokanta ajaisi pelkillä kitkarenkailla, risteysalueiden lumi ja jää kiillottuisivat talvisin liukkaammiksi. Nastarenkaat karhentavat tienpintaa ja pitävät risteysalueita karkeina myös kitkarenkailla ajaville. Tasapainoinen jakauma vähentää katupölyä vaarantamatta liikenneturvallisuutta.
Keski-Euroopan leutoon talveen tarkoitetut kitkarenkaat ja ympärivuotiset renkaat valmistetaan kovemmasta kumiseoksesta (Shore A 65+), jotta ne kestävät kovaa moottoritieajoa märällä asvaltilla. Suomen pakkasissa tämä seos kovettuu, jolloin jarrutusmatka jäällä pitenee tuntuvasti. Tarkista nastattomasta renkaasta aina virallinen jäävuorisymboli (ISO 19453 / Ice Grip) normaalin 3PMSF-lumihiutaleen rinnalla.
Valintapuu omaan ajoprofiiliin
Valitse kolmeen arjen kysymykseen oma tilanteesi nähdäksesi suosituksen.
Pääteillä liikkuminen, joustavat ajoajat ja säännöllisesti hoidetut väylät puoltavat pohjoismaista kitkarengasta. Renkaat ovat huomattavasti hiljaisemmat sulalla asvaltilla, eivätkä ne kuluta teitä tai tuota katupölyä samassa mitassa.
Vertaisarvioidut tutkimukset, viranomaisraportit ja standardit suorin DOI- ja verkkoviittein.