Mitä polanne tarkoittaa ja miten siinä ajetaan?
Miten polanne syntyy autojen paineesta ja kitkasta? Sanan historia ja Ilmatieteen laitoksen vakiinnuttama varoitus, urasta nousun mekaniikka sekä 5 ajosääntöä.
Mikä ihmeen polanne? Miten irtolumi muuttuu kivikovaksi teräsjääksi ja miksi jäärännistä nouseminen heittää auton poikittain?
Sana polanne oli vielä 1950-luvulla harvinainen murresana, kunnes Ilmatieteen laitos vakiinnutti sen radiolähetyksissään. Autoilijalle se tarkoittaa talven arvaamattominta alustaa: auton paine ja kitkalämpö sulattavat lumen pintaan ohuen vesikalvon, joka jäätyy heti uudelleen kivikovaksi jääksi. Kun renkaat putoavat syviin ajouriin, urasta nouseminen vaatii taitoa ja oikeaa tilannenopeutta.
Nykysuomen sanakirja (1956) luokitteli sanan harvinaiseksi. Ilmatieteen laitos vakiinnutti sen radiossa v. 2000.
Auton rengaspaine sulattaa lumen pintaan ohuen vesikalvon, joka jäätyy paineen poistuessa heti uudelleen.
Jäärännit ohjaavat pyöriä. Urasta nouseminen synnyttää äkillisen sivuttaisvoimapiikin auton perään.
Kuivan asfaltin 0,80 kitka putoaa nollakelin polanteessa 0,12:een. Jarrutusmatka nelinkertaistuu.
1. Sanan tausta: polanne ja iljanne
Vielä 1950-luvulla sanaa polanne pidettiin suomen kielessä harvinaisena. Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) mukaan vuoden 1956 Nykysuomen sanakirja määritteli sanan lyhyesti: ”polun tapainen poljettu jälki”, ja merkitsi sen harvinaiseksi murresanaksi.
Perinteisesti Länsi- ja Etelä-Suomessa liukkaasta, tamppaantuneesta jääpinnasta käytettiin sanaa iljanne. Sana polanne oli käytössä lähinnä Itä- ja Pohjois-Suomessa, missä se juontuu verbistä polkea. Sanan leviäminen koko kansan yleiskieleen tapahtui noin vuonna 2000, kun Ilmatieteen laitos alkoi käyttää sitä säännöllisesti maanteiden kelivaroituksissa.
Savo, Kainuu, Karjala ja Lappi. Tarkoitti tiiviiksi poljettua tai tampattua lumipintaa.
Häme, Satakunta, Uusimaa ja Varsinais-Suomi. Tarkoitti ohutta liukasta jäätä tai kaljamaa tiellä.
2. Miten polanne muodostuu? Paine ja regelaatio
Polanne ei ole pelkkää tiivistynyttä lunta eikä suoraa asfaltin jäätymistä. Se syntyy luonnon regelaatioilmiöstä, jossa auton paine ja kitkalämpö sulattavat lunta hetkellisesti:
Sataa tielle. Tiheys on noin 100 kg/m³, ja suurin osa siitä on ilmaa.
Auton massa ja noin 2,5 barin rengaspaine puristavat ilman pois lumen seasta.
Paine alentaa jään sulamispistettä ja kitka synnyttää ohuen vesikalvon renkaan alle.
Renkaan mentyä paine häviää ja vesi jäätyy kiinteäksi jääkerrokseksi tien pintaan.
Miksi kokenutkin kuljettaja haukkaa vastaantulijoiden kaistalle urasta noustessa?
Jäärännissä ajaminen tuntuu rauhalliselta ja vakaalta kuin junaraiteilla. Vaara räjähtää käsiin sillä hetkellä, kun urasta yritetään nousta pois ohitukseen tai kääntymiskaistalle. Aluksi renkaan kylki vain luistaa liukasta harjannetta vasten: auto ei käänny heti, mikä houkuttelee kuljettajaa kääntämään rattia entistä jyrkemmin. Sillä mikrosekunnilla kun eturengas viimein kiipeää harjanteen yli, se haukkaa kiinni jopa kolminkertaiseen kitkaan, kun takarenkaat ovat vielä liukkaassa uran pohjamontussa. Tuloksena on salamannopea sivuttaisheitto, joka heittää auton poikittain.
3. Ajourat, harjanne ja sivuttaisvoimapiikki
Kun rattia käännetään loivasti, renkaan kylki liukuu jäisen harjanteen reunaa vasten. Auto ei käänny heti, mikä saa kuljettajan helposti kääntämään rattia liikaa.
Kun eturengas nousee uran yli, se saa äkillisen sivuttaispidon. Auto haukkaa sivuun, ja nopea vastaliike liukkaalla polanteella saa takarenkaat irtoamaan luisuun.
Keväällä auringonvalo ja suolaus sulattavat jäätä epätasaisesti. Tiehen muodostuu teräväreunaisia jäämonttuja. Maantienopeudessa terävä jääreuna voi vääntää alumiinivanteen ja rikkoa renkaan runkorakenteen samaan tapaan kuin asfaltin routareikä.
4. Viisi ajosääntöä polanteella
- 1. Hidasta ennen urasta nousemista. Älä yritä nousta jäärännistä suurella nopeudella tai vedon ollessa päällä. Pienennä nopeutta ennen kaistanvaihtoa.
- 2. Anna auton kulkea rauhassa urassa. Suoralla tiellä kannattaa antaa renkaiden kulkea uran pohjalla ilman jatkuvaa ohjausliikettä.
- 3. Nouse urasta selkeällä ohjauskulmalla. Älä hankaa renkaan kylkeä loivasti uraa vasten, vaan käännä loivasti mutta määrätietoisesti hitaassa vauhdissa.
- 4. Huomioi rengastyypin ero. Nastarengas rikkoo kiillottunutta jäätä paremmin. Pohjoismainen kitkarengas toimii hyvin kuivassa pakkasessa, mutta nollakelin liukkaalla polanteella vaaditaan ylimääräistä varovaisuutta.
- 5. Pidä reilu turvaväli. Kiillottuneessa urassa jarrutusmatka pitenee moninkertaiseksi, ja äkkijarrutus voi kääntää auton sivuttain ränniin.
Vertaisarvioidut tutkimukset, viranomaisraportit ja standardit suorin DOI- ja verkkoviittein.