Mikä on talvirenkaiden lakisääteinen minimiurasyvyys ja turvasuositus?

Lakisääteinen minimiurasyvyys talvirenkaille on Suomessa 3,0 mm. Traficom, Liikenneturva ja asiantuntijat suosittelevat kuitenkin vaativaan talviajoon vähintään 4,0–5,0 mm urasyvyyttä, sillä alle 4 mm uralla loskaliirto- ja vesiliirtoriski kasvaa jyrkästi.

Miten renkaan urasyvyyden voi tarkistaa kahden euron kolikolla?

Aseta kahden euron kolikko renkaan pääuraan. Kahden euron kolikon hopeanvärinen reunus on tasan 4 millimetriä leveä. Jos kolikon hopeareunus pilkottaa urasta kokonaan näkyviin, renkaan urasyvyys on alle 4 mm ja rengas on vaihtokunnossa ennen vaativaa talvikeliä.

Mitä renkaan DOT-koodi tarkoittaa ja mikä on renkaan enimmäisikä?

DOT-koodin neljä viimeistä numeroa kertovat renkaan valmistusviikon ja -vuoden (esim. 3820 = viikko 38 vuonna 2020). Renkaiden suositeltu aktiivinen käyttöikä on enintään 6 vuotta, ja kokonaisikä enintään 10 vuotta valmistusajankohdasta, koska kumin elastisuus häviää ja kumi kovettuu ajan myötä.

Paljonko talvella pitää lisätä rengaspaineita?

Kylmä ulkoilma laskee renkaan sisäistä painetta noin 0,1 baria jokaista 10 pakkasastetta kohden. Siksi talvella autonvalmistajan suosituspaineeseen lisätään aina +0,2 baria kylmäpaineena.

Milloin nastattomassa talvirenkaassa vaaditaan lumipito- ja jääpitomerkinnät?

Uuden tieliikennelain ja Traficomin määräyksen mukaan 1.12.2024 alkaen nastattomilta talvirenkailta vaaditaan virallinen 3PMSF-lumipitomerkintä (lumihiutale vuoren sisällä). Erillinen jääpitomerkintä (jäävuorisymboli ISO 19453) takaa, että kitkarengas on kehitetty nimenomaan Pohjoismaiden vaativalle peilijäälle Keski-Euroopan märkäkelien sijaan.

Paljonko talvirenkaisiin lisätään ilmanpainetta pakkasella?

Lisää aina +0,2 baria autonvalmistajan perussuositukseen, kun ulkona on pakkasta. Fysiikan lakien mukaan ilmanpaine putoaa noin 0,1 baria jokaista 10 asteen lämpötilalaskua kohden, jos mittaus tehdään lämpimässä tallissa.

Mikä on renkaiden laillinen ja todellinen turvallinen urasyvyys?

Laki vaatii kesärenkaille vähintään 1,6 mm ja talvirenkaille 3,0 mm. Käytännössä vesiliirtoriski ja jarrutusmatka lumessa moninkertaistuvat jo alle 4,0 mm uralla, jota turvallisuusasiantuntijat pitävät turvarajana.

Mihin momenttiin alumiinivanteet kiristetään ja miksi jälkikiristys tehdään?

Henkilöautojen alumiinivanteet kiristetään tavallisimmin 110–130 Nm momenttiin (raskaammat katumaasturit 140–160 Nm) momenttiavaimella ristiin. Jälkikiristys tehdään 100 km ajon jälkeen, koska tärinä jauhauttaa mikroskooppiset hiekanjyvät pulttien välistä.

Pitääkö sähköautoon aina ostaa kalliimpi 'EV'-erikoisrengas?

Ei tarvitse. Lain mukaan sähköautoon vaaditaan ainoastaan rekisteriotteen mukainen riittävä kuormitusluokka (useimmiten XL tai HL) ja nopeusluokka. Laadukas tavallinen pohjoismainen XL-talvirengas on turvallinen ja usein peilijäällä pitävämpi.

Miten vanhat renkaat saavat olla DOT-merkinnän mukaan?

Rengasvalmistajien ja Traficomin suositus on enintään 6 vuotta käyttöönottovuodesta ja enintään 10 vuotta paistoviikosta (DOT-leima renkaan kyljessä). Vaikka kulutuspintaa olisi jäljellä, kumi kovettuu ja menettää kylmäpidon.

Miksi hirvi- tai kauriskolarissa väistetään aina eläimen hännän taakse?

Hirvi tai kauris ei peruuta; se syöksyy sokeasti menosuuntaansa. Väistämällä hännän puolelle (tulojälkien suuntaan) annat eläimelle tilaa poistua kaistalta. Modernilla ABS-autolla jarrutetaan täysvoimalla ja ohjataan samanaikaisesti.

Onko rengashotelli kannattava sijoitus verrattuna kotivarastointiin?

Rengashotelli (keskimäärin 90–140 €/kausi sisältäen pesun, vakuutuksen ja vaihdon) säästää selkää ja takakontin kuraantumista. Kotona renkaat on säilytettävä viileässä, pimeässä ja suojattuna auringonvalolta sekä öljyiltä.

Miksi nastarengas pysähtyy nollakelillä peilijäällä lyhyemmässä matkassa?

Nollakelissä jään pintaan muodostuu ohut vesikalvo, jolloin kitkarengas alkaa liukua. Teräsnastat lävistävät vesikalvon ja pureutuvat suoraan jäähän. Kylmässä kuivassa lumessa (-15 °C) pohjoismainen kitkarengas puree yhtä luotettavasti.

Miksi useimmat kuljettajat jarruttavat hätätilanteessa liian heikosti?

Tutkimusten mukaan yli puolet kuljettajista pelästyy ABS-järjestelmän voimakasta poljintärinää ja kovaa mekaanista ääntä, tulkitsee sen rikkoutumiseksi ja keventää jalkaa. Hätätilanteessa jarrua on painettava koko vartalon voimalla.

Miksi matalaprofiilirengas pomppii nimismiehenkiharoissa soratiellä?

Matalaprofiilirenkaan (profiili 35–45) ohut ilmatila ei ehdi joustaa soratien 40–80 mm harjanteissa, jolloin pyörä irtoaa maasta ja jarrutusteho katoaa. Korkeaprofiilinen rengas (profiili 55–65) pehmentää iskut ja säilyttää kontaktin.

Miksi rengas vuotaa vanteen reunan välistä ilman naulaa tai reikää?

Suolatuilla teillä kosteus tunkeutuu alumiinivanteen ja kumitiivisteen väliin, synnyttäen valkoista alumiinioksidia 5–8 talven jälkeen. Rengasliike korjaa tämän hiomalla hapettuman pois ja sivelyllä reunatiivisteliimalla.

Miksi monet halparenkaat valmistetaan nykyisin Thaimaassa tai Vietnamissa?

Euroopan komissio asetti suorille kiinalaisille henkilöautonrenkaille polkumyyntitullit (jopa 45,3 %). Valmistajat (Sailun, ZC Rubber, Linglong) siirsivät robottitehtaansa Kaakkois-Aasiaan tullimaksujen kiertämiseksi.

Luonnonlait & keliolosuhteet7 min lukuaika2026-09-21AI-avustettu

Suomen kuntien kolaritilastot ja turvallisuusranking 2026

Kuntakohtainen liikenneturvallisuus ja kolaritiheys 307 kunnassa. Etsi oma kotikuntasi, katso turvallisimmat kunnat, läpikulkumaantiet ja vertailulistat.

📊TILASTOHARHA JA TODELLISUUS

Suurkaupungin kolariparadoksi: Miksi rauhallisella mökkitiellä on viisinkertainen kuolemanriski ruuhkaliikenteeseen verrattuna?

Pelkkä kolarimäärä johtaa harhaan. Helsingissä ja Tampereella pelti kolisee tuhansia kertoja vuodessa, mutta alhaisten taajamanopeuksien ja turvavöiden ansiosta kuolemanriski jää alle 2,5 prosenttiin. Sen sijaan harvaan asutuilla mökkipaikkakunnilla, kapeilla maanteillä ja jäisillä mutkilla suuremmat ajonopeudet ja keskikaiteiden puute nostavat kuolemanriskin lähes kymmeneen prosenttiin – lähes joka kymmenes kolari päättyy kuolemaan. Laaturenkaat ja pito ovat siellä ainoa suoja.

Tutkimusaineisto · 307 kuntaa

307 kunnan suhteutus: Missä ajaminen on turvallisinta?

Pelkkä kolarimäärä johtaa harhaan: suurissa kaupungeissa pelti kolisee tuhansia kertoja vuodessa, mutta alhaisten nopeuksien ansiosta kuolemanriski on vain 1,7–2,6 %. Kun 11 vuoden 39 594 henkilövahinkokolaria suhteutetaan tieliikenteessä oleviin autoihin, Suomen todellinen liikenneturvallisuuskartta paljastuu.

Onnettomuudet 11 v

39 594

Henkilövahinkoja

Valtakunnan keskiarvo

1,10

Kolaria / 1 000 autoa

Mökkikuntien kuolemanriski

9,5 %

Lähes 1/10 kolarista

Vertailukuntia

307

Koko Suomen data

Tarkista oman kotikuntasi kolaritilastot

Kirjoita kunnan nimi alle nähdäksesi kolaritiheyden, tilastollisen ensilumen ajankohdan ja suositellun rengasvalinnan:

Kokeile:

Valtakunnallinen sijoitus #18 / 30722 224 asukasta

Pirkkala

Kolarit / 1 000 autoa

0.81

Keskiarvoa parempi

Kuolemanriski

1.0 %

1 kuollutta 11 v

Talven saapuminen

1.–15. marraskuuta

Vaihtosuositus: Viikko 44 (marraskuun vaihde)

Tieverkon luonne

Taajama- ja kaupunkiliikenne

Hirvi- ja peuravaara

0 eläinkolaria (11 v)

0 hirveä, 0 peuraa

Tilastollinen turvallisuushuomio kotikunnallesi:

Alueellasi talven ensimmäinen liukaskeli koittaa keskimäärin 15.–25. lokakuuta. Vältä rengasliikkeiden sesonkiruuhka ja varaa vaihto viikolle 44 (marraskuun vaihde).

Valtakunnan TOP 10 -listat: 4 eri näkökulmaa

Katso mitkä kunnat loistavat vähiten kolaroituina, missä läpikulkumaantiet tuovat suuren kolaritiheyden ja missä kuolemanriski on suurin.

Matalin henkilövahinkokolareiden määrä 1 000 tieliikennekäytössä olevaa henkilöautoa kohti (vähintään 500 autoa):

Kauniainen9 072 as.

0.54

/ 1k autoa

Keitele2 324 as.

0.55

/ 1k autoa

Espoo315 000 as.

0.68

/ 1k autoa

Naantali22 888 as.

0.69

/ 1k autoa

Rusko7 732 as.

0.71

/ 1k autoa

Rääkkylä2 464 as.

0.74

/ 1k autoa

Kinnula1 698 as.

0.75

/ 1k autoa

Kihniö2 138 as.

0.77

/ 1k autoa

Eckerö1 862 as.

0.78

/ 1k autoa

Keminmaa9 596 as.

0.80

/ 1k autoa

Koko 307 kunnan tilastotaulukko

Klikkaa sarakeotsikkoa järjestääksesi taulukon. Koko Suomen 307 kunnan kattava tilastoaineisto.

Näytetään 25 / 307

Valittu järjestys (Kolarit / 1k autoa):Vuotuinen poliisin tietoon tulleiden henkilövahinkokolareiden määrä tuhatta liikennekäytössä olevaa henkilöautoa kohden (11 vuoden keskiarvo 2014–2024). Luku ottaa huomioon autokannan koon ja paljastaa vilkkaat kauttakulkukunnat.

Koko maan keskiarvo: 1,10 kolarointia / 1 000 autoa vuodessa

# # SijaJärjestysnumero Kunnan sijoitus valitun lajittelukriteerin mukaan (1–307). Klikkaa sarakeotsikkoa vaihtaaksesi nousevan ja laskevan järjestyksen välillä. Lähde: Rengaskettu Kuntamoottori 2026Rengaskettu	Kunta KuntaManner-Suomen kunta (307 kpl) Kaikki Manner-Suomen 307 kuntaa. Riviä klikkaamalla avaat kyseisen kunnan kolaritiheyden, maantieteellisen riskiprofiilin ja rengasaikataulun yläosion analyysiin. Lähde: Kuntaliitto & Tilastokeskus 2024/2026Rengaskettu	Autokanta AutokantaHenkilöautot liikennekäytössä Kunnassa virallisesti liikennekäytössä olevien rekisteröityjen henkilöautojen määrä. Luku ei sisällä liikennekäytöstä poistettuja tai romutettuja ajoneuvoja. Lähde: Traficom Ajoneuvokantatilasto 2024Rengaskettu	Kolarit / 1k autoa Kolarit / 1k autoaKolaritiheys autokantaan suhteutettuna Vuotuinen poliisin tietoon tulleiden henkilövahinkokolareiden määrä tuhatta liikennekäytössä olevaa henkilöautoa kohden (11 vuoden keskiarvo 2014–2024). Luku ottaa huomioon autokannan koon ja paljastaa vilkkaat kauttakulkukunnat. Koko maan keskiarvo: 1,10 kolarointia / 1 000 autoa vuodessa Lähde: Tilastokeskus (Tieliikenneonnettomuudet 2014–2024)Rengaskettu	Kuolemanriski % Kuolemanriski %Kuolemaan johtaneiden kolaritapausten osuus Kuolemaan johtaneiden henkilövahinko-onnettomuuksien prosenttiosuus kaikista kunnan henkilövahinkokolareista 11 vuoden aikana (2014–2024). Korkea osuus liittyy tyypillisesti korkeampiin maantienopeuksiin ja pidempiin ensivasteaikoihin. Koko maan keskiarvo: 4,8 % henkilövahinkokolareista Lähde: Tilastokeskus & OnnettomuustutkintakeskusRengaskettu	Vaihtoviikko VaihtoviikkoTalvirenkaiden suositusviikko Ilmatieteen laitoksen 30 vuoden ilmastotilastoihin (1991–2020) pohjautuva kalenteriviikko talvirenkaiden vaihdolle ennen tilastollisen ensilumen ja pysyvien yöpakkasten alkamista. Lähde: Ilmatieteen laitos (FMI 30v ilmastotilasto 1991–2020)Rengaskettu
1	Kaskinen	698	0.39	0.0 %	Viikko 45
2	Kumlinge	197	0.46	0.0 %	Viikko 45
3	Brändö	337	0.54	50.0 %	Viikko 45
4	Kauniainen	4 536	0.54	3.7 %	Viikko 45
5	Keitele	1 162	0.55	14.3 %	Viikko 45
6	Kökar	165	0.55	0.0 %	Viikko 45
7	Kivijärvi	565	0.64	0.0 %	Viikko 45
8	Vårdö	404	0.68	0.0 %	Viikko 45
9	Espoo	129 988	0.68	3.1 %	Viikko 45
10	Naantali	11 444	0.69	6.9 %	Viikko 45
11	Rusko	3 866	0.71	3.3 %	Viikko 45
12	Rääkkylä	1 232	0.74	20.0 %	Viikko 45
13	Kinnula	849	0.75	42.9 %	Viikko 45
14	Kihniö	1 069	0.77	0.0 %	Viikko 45
15	Eckerö	931	0.78	0.0 %	Viikko 45
16	Keminmaa	4 798	0.80	7.1 %	Viikko 45
17	Kempele	10 387	0.81	9.8 %	Viikko 42
18	Pirkkala	11 112	0.81	1.0 %	Viikko 44
19	Vimpeli	1 680	0.81	0.0 %	Viikko 45
20	Utsjoki	644	0.85	0.0 %	Viikko 45
21	Merijärvi	536	0.85	0.0 %	Viikko 45
22	Soini	1 059	0.86	30.0 %	Viikko 45
23	Pello	1 888	0.87	27.8 %	Viikko 45
24	Ylivieska	8 490	0.87	9.9 %	Viikko 42
25	Föglö	414	0.88	0.0 %	Viikko 45

Tietolähteet & tutkimustausta4 lähdeviitettä

Vertaisarvioidut tutkimukset, viranomaisraportit ja standardit suorin DOI- ja verkkoviittein.